Suunnittelemalla järkevästi koiran ruokinta ja juotto ennen harjoittelua ja pitkän harjoituksen aikana voidaan ehkäistä liiallisen neste- ja energiavajeen aiheuttamia epäedullisia vaikutuksia kuten ylikuumenemista ja lihasvaurioita. Nestetasapainon palauttaminen on kaikista toimenpiteistä ensisijainen, koska nestevajaus heikentää mahalaukun ja suoliston kykyä ottaa vastaan ravintoa. Rasituksen jälkeen tehtävällä ruokinnalla on tärkeä merkitys palautumisen kannalta, koska sen avulla käännetään kudoksia ja polttoainetta kuluttavat kataboliset prosessit nopeasti ja tehokkaasti rakentaviksi prosesseiksi.
Urheilukoira tarvitsee tuplasti vettä
Urheilukoiran pitää poistaa elimistöstään tavallista enemmän rasituksen aikana muodostuvaa lämpöä ja ureapitoisia aineenvaihdunnan lopputuotteita. Tämän vuoksi säännöllisessä valmennuksessa olevan koiran vedentarve on tyypillisesti vähintään kaksinkertainen tavalliseen sohvanvaltaajaan verrattuna. Normaalioloissa koiran vedenkulutus on noin 25 ml elopainokiloa kohti vuorokaudessa (1 ml/ep kg/h), joskin koiran temperamentti aiheuttaa kulutukseen suuria vaihteluja (10-115 ml/ep kg/vrk). Kevyt ravi (10 km/h) nostaa koiran vedenkulutusta noin 5 ml elopainokiloa kohti tunnissa. Keskikokoisten käyttö- ja kilpakoirien päivittäinen veden tarve onkin noin 1–2 l levossa, mutta jopa 5 l äärimmäisen raskaassa työssä.
Korkea ympäristön lämpötila lisää vedentarvetta entisestään. Kun ympäristön lämpötila nousee 26-32 oC:een, koiran vedenkulutus nousee merkittävästi (4 ml/ep kg/h). Uloshengitysilman ja syljen mukana haihtuvan veden määrään vaikuttaa eläimen lämpökuorma, joka on suoraan yhteydessä rasituksen voimakkuuteen ja ympäristön lämpötilaan.
Runsaasti vettä ruokajuomaksi
Kuivaruokia käytettäessä koiralla on oltava vapaasti vettä saatavilla, sillä koiran vedentarve on 2-3 –kertainen kuivaruoka-annokseen nähden. Esimerkiksi 300 gramman kuivaruuan sulattelu vaatii 6-9 dl vettä. Juomaveden laadun on oltava kaiken aikaa hyvää, sillä heikko juomaveden laatu vähentää koiran juontia. Juomakuppi onkin syytä pestä ja vesi vaihtaa päivittäin. Koirat juovat suurimman osan vedestä 3–4 tuntia ruokailun jälkeen, ja tähän ajankohtaan kannattaa sijoittaa ehdottomasti yksi juottokerta treeni- ja kisapäivinä. Urheilukoiran vedensaantia kannattaa lisätä tarjoamalla ruoka kostutettuna tai liemimäisenä. Kuivaruokien valmistukseen riittää, kun annos kostutetaan lämpimällä vedellä 15–30 minuuttia ennen ruokintaa – sitä ei saa liottaa vedessä tuntikausia.
Ruuan sisältämä vesimäärä vaihtelee suuresti ruokatyypistä riippuen. Tuoreruokien etu on korkea vesipitoisuus, ja esim. koiranmakkaroissa tai lihassa on noin 70 % vettä. Tuoteselosteesta saat selville ruokavalmisteiden nestepitoisuuden. Jos siinä on ilmoitettu kosteus-%, esim. 70%, se tarkoittaa että 100 g:ssa makkaraa on 70 ml vettä ja 30 g kuiva-ainetta. Vaihtoehtoisesti tuoteselosteessa voidaan ilmoittaa kuiva-aine, esim. 30%, jolloin veden määrä tuotteessa on 70 ml. Mikäli koira on huono juomaan kannattaa vähintään puolet sen päivittäisestä kuivaruoka-annoksesta korvata kisareissujen aikana tuoreruualla, jolloin koiran nesteen saanti ruuasta lisääntyy ja sen nestetasapaino on helpompi ylläpitää haasteellisissa oloissa.
Juottorutiinit opetetaan jo pennulle
Usein koiran kuivuminen johtuu siitä, että koira kieltäytyy juomasta ja syömästä kun se väsyy tai stressaantuu. Tutut juottorutiinit ovat näissä tilanteissa välttämättömiä. Lisäksi sopiva näläntunne edesauttaa juottojen onnistumista, ja urheilukoirat ruokitaankin useimmiten vain kerran päivässä.
Koirat olisi hyvä opettaa jo pentu- ja/tai harjoituskauden aikana juomaan aina, kun sitä niille tarjotaan. Tutut ja hyvänmakuiset lisukkeet veden joukossa houkuttelevat koiran juomaan ja se ehdollistuu niihin. Koiran veden sekaan voi laittaa mausteeksi pienen määrän esimerkiksi koiranmakkaraa, (kuiva)lihaa, maksaa, tonnikalaa tms., jotka lisäävät juoman maittavuutta. Harvoin meillä ihmisilläkään on juomapullossa pelkkää vettä.
Tankki täyteen ennen reissua…
Riittävä vedensaanti on koiran suorituskyvyn kannalta ehkä tärkeämpi asia kuin riittävä energian saanti. Pidemmälle reissulle lähdettäessä koiraa voi tankata vedellä etukäteen pari päivää ennen lähtöä. Tällöin koiran päivittäin juoman veden määrää pyritään nostamaan parin ylimääräisen juottokerran avulla. Tilapäinen nesteytyksen lisääminen johtaa suonensisäisen nestemäärän lisääntymiseen, joka ylläpitää paremmin elinten läpi tapahtuvaa nestevirtausta ja lihasten nestetasapainoa, mikä vaikuttaa positiivisesti myös suorituskykyyn. Lisäksi kannattaa pitää mielessä, että hyvä kestävyysvalmennus lisää koiran plasman volyymia ja elimistön nestemäärä on suurempi kuin huonokuntoisen, jolloin koiran suorituskyky pysyy paremmin yllä vaativissa olosuhteissa.
…ja ennen treeniä
Koira tulee valmistella jokaiseen treeniin ja kisasuoritukseen huolellisesti. Noin 2-3h ennen liikuntasuoritusta on paras ajankohta nesteyttää koira. Puolisen litraa riittää keskikokoiselle koiralle. Mikäli sitä ei ehdi syystä tai toisesta tekemään, pieni vesimäärä juuri ennen rasitusta vähentää sekin janontunnetta lisäämättä kuitenkaan virtsaneritystä tai virtsaamistarvetta. Ennen suoritusta tehty pienikin nesteytys vaikuttaa positiivisesti koiran suorituskykyyn ja ennaltaehkäisee koiran ylikuumenemista etenkin lämpimillä keleillä.
Juottotaukoja kisapäivän lomassa
Liikuntasuoritus ja siihen liittyvät psyykkinen ja fyysinen stressi joko nopeuttaa tai hidastaa, yksilöstä riippuen, mahalaukun tyhjentymistä. Useimmiten käy kuitenkin niin, että mahan tyhjentymiseen kuluva aikaa lisääntyy. Rasituksesta johtuva lämpeneminen ja kuivuminen hidastavat osaltaan mahalaukun tyhjentymistä ja kykyä vastaanottaa nestettä. Tämän vuoksi suorituksen tai pitkän kisapäivän aikana annettavien juoma-annosten on oltava pieniä (1-2 dl/kerta). Koirat, jotka juovat myös rasituksen aikana, ylläpitävät kuitenkin paremmin nestetasapainonsa ja suorituskykynsä, koska jo lievä nestehukka heikentää sitä. Pitkän kisapäivän aikana onkin todella tärkeää juottaa agilitykoiralle useita pieniä vesiannoksia.
Nesteytys suorituksen jälkeen
Suorituksen jälkeen koiran nestetasapainon palautus aloitetaan nopeasti juottamalla sille reilumpi vesiannos (5-10 dl). Heti rasituksen jälkeen koirilla on voimakkaampi janontunne kuin 5-30 min rasituksen jälkeen. Viileät tai kylmät nesteet imeytyvät suorituksen jälkeen nopeammin kuin lämpimät ja jäähdyttävät koiraa. Mikäli koira kuitenkin oksentaa juomansa veden, odota hetki, että koira tasaantuu, pienennä vesiannosta ja tarkista, että vesi ei ole liian kylmää. Osa koirista pystyy korvaamaan nestehukan yhdellä juomisella, mutta kaikki koirat eivät juo kerralla riittävästi menetettyyn nestemäärään nähden. Palautumisvaiheessa koiralle kannattaakin tarjota vettä mahdollisimman usein pieninä annoksina (koiran koosta riippuen 2-6 dl/krt) tai pidetään vesi vapaasti koiran saatavilla. Koiran nestetasapaino korjaantuu rasituksen jälkeen parhaimmillaan kuitenkin muutamassa tunnissa. Kilpailumatkoilla koiran juotoista ja sen juomasta vesimäärästä voi aluksi pitää kirjaa, jolloin oppii nopeammin arvioimaan koiran tarvitseman nestemäärän ja sovittamaan juottorutiinit sille sopivaksi.
Vaikka koirat säätelevät normaalisti hyvin veden kulutustaan, nopeaa veden ylitankkausta voi esiintyä erittäin janoisilla koirilla, kun veden saanti on estynyt pitkään tai kovan urheilusuorituksen tai pitkittyneen lämpöaltistuksen jälkeen. Liian nopea nesteytys voi johtaa mm. aivo- ja punasolujen nestejännityksen lisääntymiseen ja hajoamiseen. Ylitankkauksen oireet usein hermostollisia, mutta se voi hajottaa myös punasoluja. Luonnollisesti myös omistajan on pidettävä maalaisjärki tallella juottamisessa, sillä koiran ylitankkaus hypotonisilla juomilla pitkän päivän aikana voi laimentaa elimistön nesteet niin, että natriumpitoisuus laskee alle normaalin. Kohtuus kaikessa.
Tehoa palautumiseen palautusjuomasta
Hiilihydraattien käytön hyödyt palautumisen tehostamisessa tulevat parhaiten esiin kestävyyslajeissa, joissa koiran lihasten glykogeenivarastot tyhjenevät huomattavasti enemmän kuin lyhytkestoisissa lajeissa, kuten agilityssä tai vinttikoirakilpailuissa. Nopea glykogeenivarastojen palauttaminen hiilihydraattien avulla rankan kilpailu- tai harjoituspäivän jälkeen varmistaa kuitenkin myös agilitykoiran seuraavan päivän suorituksen onnistumisen.
Palauttamiseen käytettävät hiilihydraatit annetaan heti suorituksen jälkeen nesteytyksen yhteydessä. Isotoninen maltodekstriinijuoma imeytyy hyvin elimistöön ja hiilihydraatit piristävät väsyneen koiran nopeasti. Puoleen litraan vettä sekoitetaan 30 g maltodekstriiniä, jolloin liuos on isotoninen ja imeytyy hyvin elimistöön. Maltodekstriinin yliannostus ei lisää imeytymistä, mutta voi sen sijaan aiheuttaa ripulia. Palautusjuoman voi maustaa jollakin vähärasvaisella mutta valkuaispitoisella tuotteella (koiranmakkara, tonnikala, maksa, piimä, kuivaliha). Juotto tehdään mahdollisimman nopeasti, 30 minuutin sisällä rasituksen loppumisesta. Ennen liikuntasuoritusta tai suoritusten välissä ei suositella hiilihydraattitankkausta, vaan hiilihydraatit annetaan pääsääntöisesti vasta viimeisen suorituksen jälkeen. Toisinaan kuitenkin käy niin, että koiran vireystila laskee pitkän päivän aikana siinä määrin, että koiran virittely maltodekstriinijuomalla, noin 15-30 min ennen viimeistä starttia, voi tuoda lisäpotkua suoritukseen.
Agilitykoira ei tarvitse elektrolyyttejä palautusjuomaan
Agility- tai kestävyyssuorituksen aikana koirilla ei tapahdu merkittäviä elektrolyyttitasapainon muutoksia, eikä elektrolyyttejä suositella sen vuoksi käytettäväksi nesteytykseen. Perusruoka sisältää yleensä riittävästi natriumia, klooria ja kaliumia urheilukoiran tarpeisiin nähden, joten lisiä ei tarvita. Pahimmillaan liiallinen ja/tai vääräntyyppisten suolojen käyttö voi johtaa siihen, että koira kuivuu entistä pahemmin. Elektrolyyttien käyttö urheilukoiralle on perusteltua silloin, jos se sairastuu ripuliin. Ihmisten tai hevosten elektrolyyttijuomia ei pidä missään tapauksessa käyttää koirille.
Nestehukka.
Janon tunne liittyy suoraan elimistön nestetasapainoon ja sitä stimuloi lievä nestehukka (0,5-1% elopainosta). Alle 5 % nestehukkaan ei liity selkeitä ulospäin näkyviä oireita, mutta suorituskyky kuitenkin jo heikkenee. Jos lievää nestehukkaa ei korjata vaan tilanteen annetaan jatkua, koiran janontunne heikkenee. Koiran kieltäytyminen juomasta saattaa siis olla ensimmäinen oire nestehukasta. Kun nestehukka on 5% iho muuttuu taikinamaiseksi, kimmoisuus katoaa ja limakalvot kuivuvat. Vaarallisella alueella liikutaan jo silloin kun nestehukka on 7-8%. Tällöin ikenien kapillaarit täyttyvät hitaasti (2-3 sek), silmät ovat painuneet sisään, raajat ovat viileät ja lihakset nykivät. Elimistön kuivuminen esimerkiksi ripulisairauden seurauksena saattaa johtaa kuolemaan jo kun 10 % elimistön vedestä on menetetty.
Isotoninen maltodekstriinijuoma (5% liuos) on turvallinen ja tehokas hoitomuoto kuivuneelle ja väsyneelle koiralle. Vakavasti kuivunut koira tarvitsee 0,1 x elopainokilo nestettä eli 25 kg koira 2,5 litraa. Mikäli koira ei ala oma-aloitteisesti juomaan, sen suuhun voi annostella juomapullosta tai ruiskulla maltovettä suuhun niin, että piristyy ja alkaa juomaan. Tässä vaiheessa ei saa luovuttaa. Nesteytystä jatketaan kunnes koiran paino on palautunut tai se virtsaa runsaasti ja/tai virtsa on väriltään vaaleaa. Vaikeissa kuivumis- ja/tai ripulitapauksissa koiraa on juotettava aktiivisesti 3-4 h välein läpi yön pieniä annoksia. Luonnollisesti myös eläinlääkäri voi nesteyttää koiran. Kilpailun aikana eläinlääkärin suorittama nesteytys on kuitenkin WADA:n koiria koskevien antidopingsääntöjen mukaan kiellettyjen menetelmien listalla.
Koiran päivittäinen vedentarve, ml/elopainokiloa kohti. Ympäristön lämpötila ja perusruokavalion kosteus vaikuttavat koiran päivittäiseen vedentarpeeseen.
Ympäristön lämpötila | Perusruokavalio | ||
Kuivaruoka | Tuoreruoka | ||
Normaali ympäristön lämpötila | < 20 oC | 40-50 | 5-10 |
Korkea ympäristön lämpötila | > 20 oC | 50-100 | 20-50 |
Liikunta viileässä | < 20 oC | >100 | >50 |
Liikunta kuumassa | > 20 oC | >150 | >100 |
Kirjallisuutta
Bloomberg, M. S., Dee, J. F. & Taylor, R. A. 1998. Canine sports medicine and surgery. 485 s. W. B. Saunders Company, Philadelphia.
Grandjean, D. et al. 2000. Practical guide for sporting & working dogs. 415 s. Royal Canin Group
Meyer, H. & Zentek. J. 2005. Ernährung des Hundes: Grundlagen, Fütterung, Diätetik. 5. painos. 282 s. Blackwell Wissenschafts-Verlag, Berlin/Wien.
Hill, R. C. 2004. Feeding dogs for agility. 8th Annual Dog Owners & Breeders Symposium.
Reynolds, A. J., Carey, D. P., Reinhart, G. A., Swenson, R. A. & Kallfelz, F. A. 1997. Effect of postexercise carbohydrate supplementation on muscle glycogen repletion in trained sled dogs.
Rovira, S., Muños, A. & Benito, M. 2007. Fluid and electrolyte shifts during and after agility competitions in dogs. J. Vet. Med. Sci. 69: 31-35.